RAPPAUSMENETELMÄT

Tässä artikkelissa käydään lyhyesti läpi kaikki Suomessa yleisimmin käytettävät rappaustyömenetelmät.

 

Eristerappaus: eli lämpörappaus. Lämmöneristyslevyn (villa/styrox/EPS) päälle suoritettu rappaus. Eristyslevyn päällä käytetään aina rappausverkkoa. Laasteina käytetään useimmiten tähän tarkoitukseen kehitettyjä kalkkisementtiperusteisia liima/verkotuslaasteja. Myös akrylaattipohjaisia laasteja voidaan käyttää. Pintalaastina käytetään usein läpivärjättyä silikoni-hartsipinnoitetta. Huomaa, että eristerappaus pienentää aina valoaukkoja.

Kuva toteutetusta kattopäädyn lämpörappauksesta (StoTherm Mineral), Tarkk'ampujankatu 18. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2002.

 

Hakattu terasti: tehdään laastilla, jossa pinnan eläväittämiseksi käytetään pigmenttejä, värillisiä kiviä, kiillettä, tiilimurskaa tai lasinsiruja. Laastin sideaine on valkosementti. Värillinen kiviaines hakataan kampamaisella meisselillä esiin 2-3 vuorokauden kuluttua.

Hakattua terastia, musta kiviaines vallitsevana.

Ruskealle kivelle perustuvaa hakattua terastia, joukossa tiilimurskaa ja valkoista kiveä.

 

Hienorappaus: täyttörappauksen päälle tuleva pintarappaus. Kiviaineksen raekoko joko 1.2 tai 2 mm. Koristeissa ja listoissa käytetään usein max. 0.6 mm kiviaineksen hienolaastia. Ulommainen rappauskerros, jolla saadaan aikaan rappauksen lopullinen ulkonäkö ja sopiva alusta maalauskäsittelylle.

Hienorappausta läheltä kuvattuna, max. kiviaines 1.2 mm, Laivastokatu 6. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2007.

Hienorappausta (sanotaan myös piirtorappaukseksi), jossa käytetty poikkeuksellisen isoa (2-4 mm) kiveä. Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto.

Kalkkimaalattua hienorappausta, Laivastokatu 6. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2007.

 

Hiertorappaus: puuhiertimellä tasaiseksi hierretty rappauspinta.

 

Jalorappaus: valmiin, värillisen pinnan muodostava useimmiten ruiskutettava rappaus. Sama kuin ohutpinnoitus.

 

Kaksikerrosrappaus: koostuu kahdesta rappauskerroksesta, tartunta- ja pintarappauksesta. Rappaus peittää osittain alustan epätasaisuutta, mutta alustan rakenne on vielä nähtävissä.

Patinoitunutta kalkkimaalattua kaksikerrosrappausta.

 

Kalkkirappaus: tehty laastilla, jossa on sideaineena pelkkä kalkki. Kalkkina voidaan käyttää kuivaa, märkää tai hydraulista kalkkia.

Vanhaa kalkkirappausta, jossa laastin seassa tiilimurskaa, Porvoon tuomiokirkko. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2006.

Tiilimurska sitoo paljon kosteutta, jota laasti voi hyödyntää hitaan sitoutumisen aikana. Tämä vähentää kutistumahalkeamien

syntymistä. Haittana voi olla seinän väejäytyminen kalkkimaalin huuhtoutuessa.

 

Kalkkisementtirappaus: tehty laastilla, jossa sideaineena ovat kalkki ja sementti. Sementti sitoutuu veden kanssa ja kalkki kovettuu ilman hiilidioksidin vaikutuksesta. Kalkkisementtilaasti on hydraulinen laasti ja se pitää käyttää noin 2 tunnin kuluessa sementin lisäyksestä.

Kalkkisementtirappausta. Listat hienonnettu laastilla max. 1.2 mm, roiskerappaus max. 4 mm, Meritullinkatu 15. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2006.

 

Kamparappaus: tehdään hiertimellä, jonka pohjaan on veistetty uurteet tai vaihtoehtoisesti kampalastalla. Uurteet tehdään pintarappaukseen ja ne voivat olla vaaka- tai pystysuorina, aaltomaisina tai ristiin. Käytetty jonkin verran 1950-1960-luvuilla varsinkin pientaloissa.

Kamparappausta vaakasuuntaisena. Muistuttaa kauempaa katsottuna slammaukselta.

15 asteen kulmaan tehtyä kampaslammausta.

Ristikkäistä kamparappausta.

 

Shabloonalla tehtyä aaltomaista kuviorappausta. Suvilahti. Alla sama läheltä:

 

 

Karkearappaus: sama kuin täyttörappaus, rossaus, runkoaineen raekoko yleisimmin max. 4 mm.

Lähikuva karkearappauksesta, Snellmaninkatu 16. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2008.

 

Kasettirappaus: rappaus muodostuu kaseteista, sanotaan myös harkkorappaukseksi. Etupinta voi olla sileä, rokotettu, roiskerappausta tai kammattu.

Kasettirappausta, Budapest. Huomaa keskellä kasettien pintakuviointi, joka on saatu aikaan painamalla kuvio tuoreeseen laastipintaan.

 

Kipsirappaus: kipsilaastilla suoritettu sisätiloihin tarkoitettu rappaustyyppi, jolla voidaan tehdä kerralla suuriakin täyttöjä.

 

Kolmikerrosrappaus: rappaus, joka koostuu kolmesta eri vaiheesta eli tartunta- (kynsi-/pohjustus-), karkea- (täyttö-) ja hienorappauksesta.

 

Konerappaus: rappauspumpun ja/tai paineilman avulla suoritettava rappaus.

Laastiasema, jossa Cura-laastipumppu käytössä. Laastina Hyvinkään Betoni Oy: n märkälaasti. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2008.

 

Koristerappaus: rappaustyömenetelmillä tehty koriste tai sabloonarappaus.

Sabloonatyönä tehtyjä koristeita, Humalistonkatu 5. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2007.

 

Kuva sabloonatyönä tehdystä räystäslistasta, Meritullinkatu 15. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2006.

 

Korjausrappaus: vaurioituneen rappauksen korjaus rappaustyömenetelmillä. Sama kuin paikkarappaus.

 

Kuiturappaus: käytetään polypropyleenikuidulla vahvistettua sementtilaastia. Voidaan joko ruiskuttaa tai levittää tasoitetyövälinein. Soveltuu erityisesti harkkopinnoille.

 

Kuultorappaus: yksikerrosrappaus, jonka tarkoitus on ilmentää alustan rakennetta. Hierto tehdään sienihiertimellä.

Kuultorappausta, jossa tiilet näkyvät selvästi. Rappausta ei ole maalauskäsitelty.

 

Käsirappaus: käsityönä tehty rappaus. Monien mielestä se ainoa oikea tapa.

Käsityönä tehtävää tartuntarappausta. Helsingin Julkisivurappaus Oy, Johanneksentie 4, 2010.

 

Kynsirappaus: sama kuin tartunta-/pohjustusrappaus.

Kynsirappausta, Laivastokatu 6. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2007.

 

Lieterappaus: kts. slammaus.

 

Limoitus: vanhan osittain poistetun hienorappauksen päälle suoritettu hienorappaus. Huono tartunta usein ongelmana.

 

Listarappaus: sabloonan avulla tehty kerros- tai räystäslista. Kts. sabloonarappaus.

Uudelleen rapattua räystäslistaa, Hernesaarenkatu 5. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2005.

 

Lämpörappaus: eli eristerappaus. Lämmöneristyslevyn päälle suoritettu rappaus.

 

Ohutpinnoitus: värikäsittely, jossa alustan pintamuodot näkyvät entisellään tai jopa korostuvat. Sama kuin jalorappaus.

 

Ohutrappaus: yhdellä laastilla suoraan rappausalustalle tehtävä pintarappaus. Vaikka ohutrappaus tehdään yhdellä laastilla, laasti levitetään usein kahdessa vaiheessa. Rappaus ilmentää alustan rakennetta. Harjaamalla tehtyä ohutrappausta kutsutaan slammaukseksi. Katso myös kuultorappaus.

 

Oikaisurappaus: käytetään, kun halutaan peittää rappauksen tai valun pienehköt porrastukset ja epätasaisuudet.

 

Paikkarappaus: vanhan vaurioituneen rappauksen osittainen korjaaminen. Rappauslaastin tulisi vastata korjattavaa rappausta. Vaurion syy tulisi poistaa samassa yhteydessä.

Paikkarapattua roiskerappausta, Meritullinkatu 15. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2006.

 

Pesuterasti: Tehdään laastilla, jossa pinnan elävöittämiseksi käytetään pigmenttejä, värillisiä kiviä, kiillettä tai lasinsiruja. Sementtinä käytetään valkosementtiä. Pesuterastissa värillinen kiviaines sekoitetaan laastiin ja pestään esiin. Sellaisenaan valmis ulkopinta, jota ei maalata. Erittäin arvokas ja kestävä lopputulos.

 

Terastirapattua räystäslistaa, (Ratakatu 1bA). Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2002.

 

Pesuterastia, jossa sinistä lasia, mustaa ja valkoista kiveä.

 

Ylläolevassa kuvassa laastin sekoitusvaiheen lopussa lisättävää kiillettä.

 

Pintarappaus: sama kuin hienorappaus. Hierrettävä pintarappaus tehdään usein kahden kerran työnä. Pintarappaus tasoitetaan laastin levittämisen jälkeen sokalla. Kun ensimmäinen kerros on kuivahtanut toinen pintalaastikerros levitetään ja sokataan. Sen jälkeen se hierretään puuhiertimellä, joka on tehty muotonsa ja kokonsa puolesta siten, että haluttu sileys ja tasaisuus ja terävyys saavutetaan. Pintarappaus voidaan tehdä läpivärjätyllä laastilla jolloin sideaineena käytetään valkosementtiä, kts. kuva alla.

Seinäpinta hienorapattu 1.2 mm laastilla, räystäslista 0.6 mm märkälaastilla, Laivastokatu 6. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2007.

 

Pohjustusrappaus: sama kuin tartunta- tai kynsirappaus.

 

Rappaus: pintakäsittely, jossa laastilla saadaan aikaan pinnalle haluttu muoto, tasaisuus ja ulkonäkö. Rappaus suoritetaan yhtenä tai useampana rappauskerroksena. Rappauksen kolme erillistä tehtävää: 1) Julkisivulle saadaan yhtenäinen, tasainen pinta 2) Rappaus suojaa alusrakennetta sään vaihteluilta ja mekaaniselta kulutukselta 3) Rappaus antaa julkisivulle ilmeikkään, vapaasti muotoiltavan ja värikäsiteltävän pinnan.

 

Roiskerappaus: pintarappaus, jossa lopullinen pinta on karkea. Pinnan karkeusastetta säädellään runkoaineen ja laastin notkeuden valinnalla. Rappaustyö tehdään ilman erillistä viimeistelyä lyömällä löysähkö laasti täyttörappauksen päälle. Mikäli käytetään konetta roiskeen aikaansaamiseksi, kyseessä on ruiskurappaus.

 

Yllä malli roiskerappauksesta, jossa max. kiviaines 8 mm, Meritullinkatu 15. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2006.

 

Vanhaa roiskerappausta.

 

Käsityönä tehtävää roiskerappausta Helsingin Julkisivurappaus Oy:n työmaalla Albertinkatu 19, 2009.

 

Kuva karkeasta roiskeesta max kiviaines 11 mm, Snellmaninkatu 16. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2008.

 

Rokotus: hienolaastipintaan, ennen sitoutumisen alkamista heitetään karkeaa, seulottua soraa. Toinen vaihtoehto: tuoreehkoon laastipintaan painellaan kuvioita, usein teräväkärkisellä pyöreällä itsetehdyllä mallityökalulla.

Kasetin etupinta viimeistelty rokottamalla.

 

Rokottamalla tehtyä hienorappausta.

 

Kuva Prahasta.

 

Kasetin etupinta viimeistelty rokottamalla.

 

Rossaus: sama kuin karkea-/täyttörappaus.

 

Rouhepinnoitus: erikoislaasti levitetään teräslastalla voimakkaasti painaen alustaan. Kivirouhe lyödään tuoreeseen laastipintaan pienellä rappauskauhalla. Käytetään varsinkin pientalojen sokkelipinnoilla.

 

Ruiskurappaus: rappauspumpulla, käsikäyttöisellä roiskerummulla (kts. kuva alla) tai paineilmalla (esim. suppiloruisku) tehty rappaus.

 

Sabloonarappaus: sabloonan eli mallivetolaudan/vetokelkan avulla tehty rappaus. Lue lisää >>

Kuva vetokelkasta. Helsingin Julkisivurappaus Oy.

 

Sgraffito: koostuu kahdesta päällekkäisestä erivärisestä laastikerroksesta. Tuoreeseen laastipintaan tehdään kuvioita raapimalla osa päällimmäisestä laastikerroksesta pois terävällä veitsellä tai lastalla. Laastina käytetty alunperin marmorijauhoa, johon lisätty kalkkia. Usein uloin kerros valkoinen. Erittäin kestävä lopputulos. Erittäin harvinainen Suomessa. Katso kuvia >>

 

Sementtirappaus: sementti-/korjauslaastilla suoritettu rappaus. Soveltuu betonipinnoille, sokkeleihin ja parvekkeiden pohjiin. Tietyin varauksin myös luonnonkivi- ja tiilipinnoille. Katso kuvia intialaisesta sementtilaastilla toteutetusta koristerappauksesta >>.

Sementtilaastilla rapattua luonnonkivi-/tiilisokkelia, Aleksanterinkatu 50 pihan puoli. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2006.

 

Slammaus: eli lieterappaus. Rappaus levitetään alustaan lyömällä tai ruiskuttamalla ja viimeistellään harjaamalla joko pysty- tai vaakasuoraan (yleisin tapa). Vaatii tartuntarappauksen. Tehdään usein siten, että alustan pinnan rakenne näkyy.

Slammausta, laasti 1.2 mm, Snellmaninkatu 16. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2008.

Vaakaslammattua pintaa. Tiilien pystysaumat on saumattu tiilien tasolle, vaakasaumat on saumattu hieman syvemmiksi.

Vaakasuuntaista kuviorappausta, "negatiivinen slammaus".

 

Tartuntarappaus: eli kynsirappaus eli pohjustusrappaus. Alimmainen rappauskerros, joka varmistaa alustan ja sen päälle tulevien rappauskerrosten tartunnan. Tehdään ohuena ja terävänä (n. 2-3 mm) kerroksena siten, että se peittää noin 80-90 % alustasta. mahdollinen rappausverkko asennetaan tartuntarappauksen päälle.

Tartuntarappausta, Kustaankatu 4 a. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2008.

Katso allaoleva time-lapse video tartuntarappauksesta, klikkaa vasemman alareunan nuolta aloittaaksesi katselun.

 

 

Terastirappaus: terrazzo eli mineraalirappaus. Tehdään laastilla, jossa pinnan elävöittämiseksi käytetään pigmenttejä, värillisiä kiviä, kiillettä tai lasinsiruja. Sementtinä käytetään valkosementtiä. Pesuterastissa värillinen kiviaines sekoitetaan laastiin ja pestään esiin. Hakattu terasti on muuten sama kuin pesuterasti, mutta siinä värillinen kiviaines hakataan esiin 2-3 vuorokauden kuluttua. Sellaisenaan valmis ulkopinta, jota ei maalata. Erittäin arvokas ja kestävä lopputulos.

Kuva pesuterastirapatusta sisäänkäynnin yläpuolisesta koristekentästä, (Ratakatu 1bA). Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2002.

 

Terrasit: alunperin ruotsalainen tuotemerkki jalolaastille, ruiskutettava värillinen kalkki-/kalkkisementtipinnoite.

Kuva terrasit-ruiskutuksesta.

 

Tikkurappaus: ristikkäisten puulistojen varaan tehty kalkkirappaus.

Yllä kuva perinteisen tikkurappauksen alustasta. Alustan rakenne oli tässä tapauksessa seuraava: hirsirunko, tervapaperi, kahdensuuntainen tikutus rimoilla, verkotus korkopaloilla (rst-kiinnitys), tartuntarappaus, karkearappaus, pinnassa roiskerappaus max. 4 mm kivellä ja lopuksi maalaus kolmeen kertaan Hyvinkään Betoni Oy:n kalkkimaalilla. Rappaus tehtiin käsityönä vahvasti kalkkipitoisella laastila, johon lisättiin vain vähän valkosementtiä.

 

Tossutus: hierto hierrinlatalla, johon on asennettu vaahtomuovi/solukumi. Ei suositeltava työväline, koska nostaa sementtiliiman/kiviaineksen rappauksen pintaan.

 

Täyttörappaus: eli karkearappaus eli rossaus. Tartuntarappauksen päälle tuleva, kolmikerrosrappauksen paksuin osa, joka tasaa alustan epätasaisuudet ja toimii hienorappauksen alustana. Täyttörappauksella saadaan rappaukselle oikea alkuperäinen mitta, malli ja muoto. Kerralla tehtävän laastikerroksen paksuus on tavallisesti 15-25 mm. Täyttörappauspinta vedetään oiko-/vetolaudalla suoraksi. Valmiin täyttörappauspinnan annetaan hieman kuivahtaa, jonka jälkeen pinnat rassataan eli karhennetaan. Täyttörappauspintaa ei saa koskaan hiertää. Mahdollinen rappausverkko asennetaan aina täyttörappauskerrokseen.

Täyttörappausta, Laivastokatu 6. Helsingin Julkisivurappaus Oy, 2007.

 

Seuraavassa on muutamia kuvia hieman harvinaisemmista rappauksista:

Kivijäljitelmää rappaustyömenetelmillä tehtynä.

 

"Kauharappausta", jossa jokaisen rappauskauhan lyönnin jälki on nähtävissä.

 

"Kauharappausta".

 

Pyöreitä kuvioita koristerappauksessa.

 

Omakotitalon koristerappausta 1950-1960 lukujen vaihteesta.

 

Käsityönä tehtyä koristerappausta. Wadduwa.

 

Toinen versio kauharappauksesta. Tässä tuoretta laastia on työstetty kauhan perällä tai vastaavalla.

 

Säännönmukaista kuviorappausta.

 

Roiskerapattua rustikointia eli harkotusta.

 

Kuva hienorapatusta harkotuksesta.

 

Kasettirappausta, Budapest.

 

Kasettirappausta, Budapest.

 

"Terastirappausta", Budapest. Hakatun terastin oloinen pinta saatu aikaan painamalla teräväkuvioisella lastalla tuoreeseen laastipintaan.

 

Harkotuksen etupinta tehty upottamalla tuoreeseen laastiin tiilenpaloja.

 

Harvinaista koristekasettirappausta, jossa on käytetty myös rokottamista.

 

Vaakauritusta.

 

Koristerappausta, huomaa kolme hahmoa. Lastenlinnan sairaala.

 

Koristerappausta. Lastenlinnan sairaala.

 

Esittävää koristerappausta (puu etualalla) Thaimaasta.

 

Tässä kuvassa harkotuksen vaaka- ja pystyurat on työstetty rappaukseen ja maalaamalla on saatu

aikaan kolmiulotteinen vaikutelma. Kuva Prahasta. Sgraffitona toteutettuna vastaavanlainen alapuolella.

Eräänlaista sgraffitoa yläkuvassa vasemmalla ja oikealla taas maalaamalla tehtyä kasettia.

 

Kasettirappausta. Madrid.

 

Kuviorappausta. Üsküdar.

 

Kuviorappausta. Üsküdar.

 

Kuva "kiviroiskeesta". Tässä karkea roiske on saatu aikaan istuttamalla kivet (30 - 40 mm) tuoreehkoon rappaukseen.

 

Copyright © HELSINGIN JULKISIVURAPPAUS OY 2014/Jukka Kinnunen www.julkisivu.com