10 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA PORVOON TUOMIOKIRKOLLA KÄYTETYISTÄ LAASTEISTA 2006.
 
1. Minkälaisia laasteja on käytössä päätymuurien restauroinnissa?
Valtaosa päätymuurien saumauskorjauksista on tehty laastilla KKh 60/40/650, missä K = kalkki ja Kh = hydraulinen kalkki, mitat ovat paino-osia. Laasti luokitellaan ns. laihoihin kalkkilasteihin, jossa kalkkia on 100 paino-osaa ja runkoainetta yli 600 paino-osaa. Lihavissa kalkkilaasteissa on puolestaan kalkkia 100 paino-osaa ja runkoainetta alle 500 paino-osaa.
 
2. Mitä sideaineita laasteissa on käytetty?
 
Sideaineina on käytetty märkäkalkkia, joka on muhinut vähintään kuukauden, ja hydraulista luonnonkalkkia NHL 5.
Kalkkilaastin sitoutuminen on jatkuva prosessi. Hyvin kosteissa olosuhteissa pieniä määriä karbonatisoituneesta sideaineesta voi liueta ja kiteytyä uudestaan vaiheittain ja toistuvasti = rekristallaatio. Uudet kiteet kiinnittyvät huokosten ja halkeamien pintaan ja voivat jopa täyttää halkeamat ja pienimmät huokoset. Uudelleenkiteytyminen lisää kalkkilaastin tiheyttä ja lujuutta, ja tämän uskotaan olevan yksi syy vanhojen laastien suureen lujuuteen ja kestävyyteen.
 
3. Miten märkäkalkki on valmistettu?
58 litraan vettä sekoitetaan kuivasammutetua kalkkijauhetta (SL 90T) säkillinen (40 kg). Sekoitetaan hyvin ja päivittäin seuraavat 20 vuorokautta ja senjälkeen annetaan seistä vähintään 10 päivää. Lämpötilan tulisi olla koko ajan + 5 astetta.
 
Kalkit muhimassa paljuissa Porvoon tuomiokirkon asehuoneessa syksyllä 2006
 
4. Mitä NHL 5 tarkoittaa puhuttaessa hydraulisesta kalkista?
Kalkissa ei ole muita ainesosia kuin poltettu hydraulinen kalkki (Natural Hydraulic Lime). Numero 5 viittaa puristuslujuusluokkaan 28 vuorokauden kuluttua (tässä tapauksessa 5-15 MPa). Luokka 5 sisältää hydraulisia ainesosia 18-35 paino-%.
 
5. Miten hydraulinen kalkki poikkeaa sementistä?

Hydraulisen kalkin kovettuminen tapahtuu hitaammin kuin sementin. Hydraulisessa kalkissa ei ole vesiliukoisia suoloja (suola rapauttaa tiiliä ja laasteja kun se toistuvasti liukenee ja kiteytyy ilman kosteuden ja lämpötilan vaihteluiden mukaan), ja sen kovettumisen myötä muodostuu hydroksidia alle kolmasosa sementin muodostamasta määrästä. Perinteisessä portlandsementissä hydraulisten ainesosien osuus on suurempi (80-94 paino-%, hydraulisella kalkilla vastaava luku: 12-35 paino-%) ja samoin puristuslujuus 28 päivän kuluttua (35-52 MPa, hydraulisella kalkilla vastaava luku: 3.5-15 MPa).

Hydraulinen kalkki tuo kalkkilaastille lisää lujuutta ja kestävyyttä, mutta sen kovettumisnopeus on suhteellisen hidas ja loppulujuus vain noin puolet sementin lujuudesta. Laasti jossa on hydraulista lisäainetta, kovettuu nopeammin kuin aivan puhdas kalkkilaasti ja kestää kosteutta paremmin.

 
6. Minkälaista kiviainesta laasteissa on käytetty?
Käytetyt kiviainekset ovat kvartsifilleri KV-NFQ, Tervakosken hieno seulottu # 2 mm ja Tervakosken karkea seulottu # 6 mm.
 
7. Mikä on kvartsifillerin tarkoitus?
Laastin hiekkarakeiden ja sideaineen väliin jää helposti tyhjää tilaa, kun laasti kuivuu ja kovettuu. Tämä hiekkarakeiden välissä oleva tila voidaan täyttää hienorakeisella hiekalla, fillerillä, jonka raekoko on alle 0.07 mm.
Fillerin täyttäessä pieniä onkaloita vesi ei pääse tunkeutumaan laastiin niin helposti ja tämän seurauksena laastin pakkasenkestävyys paranee. Kvartsifillerin osuus koko laastista on alle 5 tilavuus-%.
 
8. Miten laasti sekoitetaan ja mitkä ovat sekoitusajat?
Laastin sekoituksessa käytetään tasosekoitinta (Raimondi Iperbet) ja sekoitusaika on vähintään 20 min. Tasosekoittimella pystytään tekemään jäykempää (=lyhyempää) laastia kuin esimerkiksi vispilällä. Valmiin laastin työstettävyys on huippuluokkaa ja käyttöaika on kolme tuntia.
Laastiasema Porvoon tuomiokirkon eteishuoneessa syksyllä 2006
 
9. Porvoon tuomiokirkon ulkopintojen rappauksessa on käytetty aikoinaan kiviaineksen lisäksi tiilimurskaa. Mikä on tiilimurskan tarkoitus?
Tiilimurska sitoo paljon kosteutta, jota laasti voi hyödyntää hitaan kovettumisen aikana. Tämä vähentää kutistumahalkeamien syntymistä. Haittana voi olla seinän värjäytyminen kalkkimaalin huuhtoutuessa.
 
Julkisivurappausta jossa laastin seassa on tiilimurskaa, Porvoon tuomiokirkko itäpääty
 
10. Mitkä ovat työvaiheet Porvoon tuomiokirkon luonnonkivimuurien restauroinnissa?
Työvaiheet ovat lyhyesti seuraavat: irtonaisten naamakivien irroitus, työvälineenä kädet ja kevyt vasara/meisseli tai puulasta.
Saumojen puhdistus ja imurointi, kostutus, saumauskorjaus saumaraudalla, irtonaisten kivien/tiilien muuraus, puuttuvien kivien/tiilien täydennys, saumojen viimeistely, jälkihoito (kostutus sumuttamalla).

Copyright HELSINGIN JULKISIVURAPPAUS OY 2014 / Jukka Kinnunen www.julkisivu.com