KALKKILAASTIT - HISTORIAA VAI NYKYPÄIVÄÄ?
 
Julkisivuissa yleisimmin käytetty laasti on nykyään ns. märkälaastia, johon on työmaalla lisätty sementtiä. Puhdasta kalkkilaastia käytetään harvemmin julkisivuissa, poikkeuksena historialliset kohteet. Rappauksen onnistumiseen vaikuttavat käytettyjen materiaalien lisäksi rapparin ammattitaito ja ulkoiset olosuhteet ja niiden huomioonottaminen.
 

Yleisesti voidaaan todeta, että kaikilta laasteilta vaaditaan joitakin yhteisiä ominaisuuksia:
 
- hyvää pakkasenkestävyyttä. Pakkasenkestävyyteen voidaan vaikuttaa mm. runkoaineen (hiekan) rakeisuudenjakaumalla. Laastien pakkasenkestävyys riippuu laastin karbonatisoitumisnopeudesta, sideaineen laadusta ja laastikerroksien paksuudesta. Ei tule myöskään unohtaa jälkihoitoa eli kostutusta.
 
- työstettävyyttä. Yleensä kaikilla laasteilla, joissa on käytetty märkäkalkkia, on erinomainen työstettävyys. Työstettävyyteen kuuluvat seuraavat ominaisuudet: notkeus, työstettävyysaika ja tarttuvuus. Märkälaasteissa työstettävyyttä säädellään ensisijaisesti runkoaineen koostumuksella ja määrällä sekä sideaineen ja veden määrällä.
 
- laastiin ja käyttötarkoitukseen soveltuvat sideaineet. Käytetäänkö puhdasta kalkkilaastia, kalkkilaastia johon on lisätty hydraulista kalkkia vai turvaudutaanko kalkkisementtilaastiin. Nykyisin julkisivuissa yleisimmin käytetty laasti on kalkkisementtilaasti.
 
- optimaalista runkoaineen rakeisuusjakaumaa. Runkoaineen suhteutuksella voidaan vaikuttaa parhaiten laihojen laastien ominaisuuksiin. Lihavissa lasteissa runkoaineen raekokojakaumalla on vähemmän merkitystä.
 
Mitkä seikat vaikuttavat käytettävän laastin valintaan?
 
Laastien valintaan vaikuttavat ainakin seuraavat seikat:
 
- alustan rakenne ja kunto
- kunnostettavan rakennuksen ikä ja historiallinen arvo
- rakennuksen luokitus eli onko rakennus tai jokin sen osa suojeltu
- korjaustarve; tehdäänkö paikkarappaus vai uusitaanko koko rappaus
 
- ulkonäköseikat: laastin sävy, pinnan struktuuri, runkoaineen väri, käytettävä maali
 
- rakennuksen kunto ja ikä, tyyliseikat
- rakennuksen sijainti: ilmasto-olosuhteet, säärasitus
- mahdollisesti vaurioita aiheuttavat kosteuslähteet
- vanhan laastin tyyppi ja kunto
 

3 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA KALKKISEMENTTILAASTEISTA
 
1. Nykyään yleisimmin käytetty laasti julkisivuissa on kalkkisementtilaasti. Mitä seikkoja olisi huomioitava käytettäessä kalkkisementtilaasteja?
 

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että kalkkisementtilaasti kovettuu aina nopeammin kuin laasti, jossa sideaine koostuu kalkista ja hydraulisesta kalkista. Kalkkilaastien vetolujuus on suhteessa puristuslujuuteen parempi kuin runsaasti sementtiä sisältävillä laasteilla ja näin ollen kalkkilaastien riskit kutistumishalkeilulle ja tartunnan menettämiselle ovat vähäisemmät kuin käytettäessä vahvoja kalkkisementtilaasteja.

 

 
2. Minkätyyppisiä kalkkisementtilaasteja nykyään käytetään?
 

Kalkkilaastista voidaan valmistaa kalkisementtilaastia työmaalla lisäämällä peruslaastiin sementtiä. Nykyisin julkisivuissa yleisimmin käytetty märkälaasti on ehkä K 100/900, johon työmaalla lisätään sementtiä 95 kg/kuutiometri (tai tilavuusosina 1:12), jolloin saadaan laasti: KS 65/35/600. Toinen yleinen laasti on K 100/1200, johon työmaalla lisätään sementtiä 130 kg/kuutiometri (tai tilavuusosina 1:8.5), jolloin saadaan laasti: KS 50/50/600. NÄMÄ OVAT VAIN ESIMERKKEJÄ EIVÄT OHJEITA.

Yleisenä periaatteena on, että pintakerroksiin valitaan lujuudeltaan alempi laasti kuin alustaan. Tartunta- ja täyttörappauksen maksimi kiviaineksen raekoko on 4 mm ja pintarappauksen max. rae on joko 1.2 mm tai 2 mm. Roiskerappauksessa maksimi rae voi olla esimerkiksi 4-8 mm. Värillisessä pintalaastissa käytetään sideaineena valkosementtiä.

 
3. Mitkä tekijät vaikuttavat rappauksen lopputulokseen?
 

Kestävän lopputuloksen saavuttamiseksi meidän tulee ymmärtää kaikkien eri osatekijöiden vaikutus rappaukseen. Rapparin ammattitaitoon kuuluu ymmärrys siitä miten eri materiaalit vaikuttavat toisiinsa ja mitkä seikat tulee huomioida laastia valittaessa ja käsiteltäessä. Seuraavassa käsittelemme eri tekiöiden vaikutusta kestävän lopputuloksen saavuttamiseksi.

 

Pakkasenkestävyyden takaamiseksi laastin tulisi sisältää sellaisen huokoisuusrakenteen jossa laastin pienet huokoset pysyvät ilmalla täyttyneinä normaaleissa sääolosuhteissa. Tämä on tärkeätä, jotta rakenteeseen joutunut vesi voi jäätyessään laajentua sensijaan, että se murentaisi laastin rakennetta.

Yllä Contesta Oy:n tekemän ohuthietutkimuksen tulos valokuvana. Pinnassa kalkkimaalikerroksia; alapuolella huokostetut pintarappaus ja sen alla täyttörappaus, näiden välissä näkyy kerrosraja viivamaisena. Pasta ruskehtavaa, keltaiset pallot huokosia, valkeat rakeet kvartsia ja maasälpää, harmahtavat rakeet kalkkikiveä. Kuvan lyhyt sivu vastaa n. 3 mm näytteessä.

 

Rappauksen kestävyyden takaamiseksi tulisi käyttää laastia, jolla on hyvä kosteuden läpäisykyky. Mikäli näin ei tehdä, on vaarana, että rappausvaurioita voi esiintyä nopeastikin rappauksen valmistuttua. Samoin tulisi varmistaa, että laastilla on käyttötarkoitukseen sopiva tartunta, tiheys, joustavuus ja lämpölaajentuvuus.

 

Myös laastin muut osatekijät tulisi valita käyttötarkoituksen mukaan, jotta oikea huokoisuusrakenne ja kosteuden läpäisykyky voidaan säilyttää. Sideaineiden (sementti/kalkki) ja kiviaineksen koostumukseen tulisi kiinnittää huomiota. Kiviaineksen raekäyrän, rakenteen (murskattu/luonnonkivi) ja mineraalikoostumuksen tulisi vastata käyttötarkoitusta.

Märkäkalkkia muhimassa Helsingin Julkisivurappaus Oy:n työmaalla Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennuksen työmaalla 2006.

 

Laastin sekoituksessa tulee huomioida kiviaineksen, sideaineen ja veden yhdistelmä, joka vaikuttaa laastin joustavuuteen, käytettävyyteen, homogeenisuuteen ja huokoisuusrakenteeseen. Ei tule unohtaa sekoitusajan merkitystä laastin lopputulokseen.

Laastiasema Helsingin Julkisivurappaus Oy:n työmaalla Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennuksen työmaalla 2006. Hiekka seulottiin käsin (seula nojaa seinustalla) ja sekoitus tapahtui tasosekoittimella. sekoitusaika on vähintään 20 min.
Tasosekoittimella pystytään tekemään jäykempää (=lyhyempää) laastia kuin esimerkiksi vispilällä. Valmiin
laastin työstettävyys on huippuluokkaa ja käyttöaika on kolme tuntia.

 

Käsityöllä on erittäin suuri merkitys rappauksen lopputulokseen. Rappauksessa on lukuisia eri työvaiheita, jotka täytyy suorittaa erityistä huolellisuutta noudattaen. Rapparin taitoihin kuuluu osata lukea eri materiaalien ominaisuuksia, alustan rakennetta ja imukykyä, sääolosuhteita jne. sopeuttaakseen työmetodit kulloisiinkiin olosuhteisiin sopiviksi. Lisäksi laastin levittämisellä ja pinnan työstämisellä on suuri merkitys laastin huokoisuuteen ja homogeenisuuteen.

Katso ylläoleva video räystäslistan shabloonarappauksesta Helsingin Julkisivurappaus Oy:n työmaalla Laivastokatu 6.

 

Laastin työstämisajankohdalla on myös merkitystä lopputuloksen kestävyyteen. Mikäli laastia työstetään liian märkänä (ennen kuin se on ehtinyt asettua kunnolla) voi laastin pintaan nousta sementtiliimakerros, joka heikentää pintarappauksen/kalkkimaalin tarttuvuutta.

 

Lisäksi tarvitaan hyvä keskusteluyhteys tilaajan, rapparin ja valvojan välillä. Vain siten voidaan tietoa ja kokemuksia rappauksesta soveltaa ja kehittää.

 
Lue 10 kysymystä ja vastausta Porvoon tuomiokirkolla käytetyistä laasteista >>
 
Lisätietoa saa Hyvinkään Betoni Oy: n julkaisemasta laastikirjasta (PDF) >>
 

 
Copyright HELSINGIN JULKISIVURAPPAUS OY 2014/ Jukka Kinnunen www.julkisivu.com